Eli haastattelu mul oli tosiaa kaheksas päivä maaliskuuta, viiden aikaan illalla, exploriuksen konttorilla. Mut ennen ku kerron haastattelusta, kerron vähä tapahtumista ennen sitä.
Lähetin siis mun ilmottautumis lomakkeen sunnuntaina 26.2 ihan illalla, olimme päivän aikana äidin kanssa lukeneet ja käyneet exploriuksen (mahtavia:)) sivuja läpi sekä esitettä ja sitten illalla mietittiin just ennen ku olin lähössä nukkumaan et lähetetääkö nyt tuo ilmottautuminen vai ei...no sitten äiti jo painoikin lähetä painiketta... olin niiiin innoissani et sen yön unet jäi melko pieniksi xD Seuraavana päivänä oli sitten sähköpostii tullu viesti et ilmottautuminen on tullu perille ja haastattelija tulee pian ottamaan yhteyttä, sopien haastattelun ajan ja liitteenä oli semmone student profile juttu joka piti täyttää (<-siel oli muute yks vaikee kysymys ku enkunki ope sano et se on kirjotettu väärin, niin siin oli sit miettimis et mitä siihe vastaa). Sitten sitä jännitettiin joka päivä et koskas se puhelin soi ja mitä mun pitää sinne sanoo ja äääää!... se oli pelottavaa.
No ekan kerran puhelin soi torstai aamuna koulun ruokailussa. Pikkasen hypähti sydän kurkkuun kun näin haastattelijan numeron puhelimen näytöllä. Siinä sitten panikoin kavereille ja ihmettelin et mitä se kouluun soitteli (mut aattelin et se varmaa luulee et mul on nyt hiihtoloma) ja enhän mä nyt tääl voi vastaa, kesken ruokailun, joten en vastannut puhelimeen. Olin sit koko loppu päivän ihan paniikis et jos se soittaa uudestaa et mitä mä teen ja ja ja... oli kyl kavereil hommaa ku mä vaa pälpätin hysteerisenä et mitä mun pitää tehä =D No sit puhelin soi taas... ja kesken köksän oppitunnin! En ees uskaltanu kattoo puhelinta ku tiesin et se on se haastattelija (ja eihän tunnil saa vastaa puhelimeen!). Aloin taas kavereille höpöttää et nyt se taas soittaa, ku tunsin miten puhelin tärisi taskussani ja sit opettaja tuli ihmettelee mitä oikee tapahtuu, kuka soittaa? No saipa ainaki köksän opettaja suuren selityksen koko vaihto-oppilas vuodesta...hihi... Ope oli heti et vastaa vaa mut olin jo höpöttäny sen verran kaua et soitto loppu. Oli vaa tosi kiva tunne ku oisin saanu luvan vastaa siihen =) Parin tunnin pääst koulun loputtua puhelin soi jälleen. Onneks mul oli mun pari hyvää kaverii vieres tukemas nii uskalsin lopulta vastata... (thank you girls <3)... joten haastattelu ajaksi sovittii sitten viikon päässä oleva torstai. Ja päätin et suoritan sen exploriuksen toimistolla vaikka haastattelija kyl sano et haastattelun voi tehä myös kahvilas (mut olin sillee et en kyl mee sönköttää enkkuu jolleki yleiselle paikalle, ku tiesin et enkku ei voi sujuu kauheen hyvin jos jännittää niin paljon ku mä :))
Torstai koitti. Pääsimme lähtemää kotoolta hiukan liian myöhään mutta onneksi tämän kerran äiti ajoi helsinkiin melko lujaa niin kerkesimme exploriuksen toimistolle tasan viideltä. :) Toimistolla odottelikin jo iloinen haastattelija. Haastattelussa oli siis eka kysymyksiä suomeksi ja sitten muutamia enkuksi ja lopuksi oli viellä sellainen ylläri pylläri :O (mut kait sekin meni ihan hyvin) Aluksi hiukan juteltiin ja haastattelija kysyi jääkö äiti siihen vai meneekö toiseen huoneeseen ja päädyttiin siihen että äiti lähtee pois niin ei jännitä niin paljoon (jos ymmärrätte mitä tarkoitan :)) Haastattelu sujui minusta erittäin mukavasti vaikka suu oli ihan kuiva, sönkötin aivan liikaa ja pää löi välillä todella tyhjää. Minusta tuntuu että sönkötin suomen kielessä jopa enemmän kuin enkussa :D Haastattelija oli minusta todella mukava aina kun en oikeen tiennyt miten vastaisi niin hän heti auttoi. Ja huomasimme myös että meissä on paljon samaa, olemme kuulemma olleet samassa tanssikilpailussa :) Mutta juuu, haastattelu sujui tosiaa ihan hyvin, olin aivan turhaan jännittänyt sitä. mutta minua oli kyllä todella paljon auttannut se kun olin kotona harjoitellut englanniksi muutamia mahdollisia kysymyksiä ja vastauksia (kannattaa kokeilla) Haastatteluni oli noin puolitoista tuntia pitkä mutta ei se tuntunnu yhtään niin pitkältä kun oli tosiaan erittäin mukava haastattelija.
Olin aivan innoissani haastattelun jälkeen, soitin heti yhdelle kavereistani ja höpötin jälleen todella paljon sillä minä olen sellainen höpöttäjä kun jännitän tai kun jokin jännittävä tilanne on mennyt ohi. Mietin vain koko ajan että pääsinköhän "läpi" että hyväksytäänkö minut "alustavasti" vaihto-oppilaaksi.
Jälleen anteeksi kirjoitus virheet ja toivottavasti ymmärsitte edes jotain.
<3 susse
tiiän et tää tulee tosi myöhässä, mut olis ihana jos vastaisit! :) siis olisin ite hakemas ens vuoden puolella vaihtariks ja panikoin ihan älyttömästi sitä haastatteluu... vaikka oon lukenu et monen mielest se on tosi helppo, mut en tiiä minkälainen kielipää niil on :D nii onks siin minkälaisii kysymyksii ja tuleeks siin mitää englannin koetta täytettäväks? ku jollain oli tullu :) ja apua mitäs viel... onks se haastattelija tarkka kieliopista?
VastaaPoistaHeii!! Vastaan mielelläni!! Iteki jännitin haastatteluu ihan kauheesti mut oikeesti sitä ei voi ns. "mokata" Joten ei mitää hätää :) mulle sattu tosi mukava haastattelija et tuntu iha ku ois vaa kaverille puhunnu et se ei ollu kovinkaa formallinen. Juttu luisti ja hauskaa oli ja oon varma et kaikki haastattelijat on tosi rempseitä ja mukavantuulisia! Multa kysy enkuks melkeepä iha samat kysymykset ku kysy suomeksi ja joihin piti vastaa niis lappusis jotka piti tuoda sinne haastatteluun, kuten mitä harrastat ja miks haluut vaihtoo joten oli tosi helppoo vastata ja haastattelija autto kyl heti jos tuntu et vähä takerteli et ei välittäny kieliopista, pääasia et puhuu ja ees yrittää selittää nii hyvin ku voi! ja juu lopuks oli pikkunen testi ihan niiku enkun tunnin pistari et ei mitenkää monimutkanen edes vitosen oppilaalle :) Kysele vaa lisää jos siltä tuntuu 'cause i love to help if i can! -susse
Poista